Ihmiset pelkäävät vatsamakkaroita, pieniä rintoja ja isoja kokoja. Voiko kaiken lakaista suurpiirteisesti maton alle ja syyttää isoja käsitteitä kuten kauneusihanteita ja mediaa?
Esitellään tuttu tilanne. Kaveriporukassa on neljä normaalipainoista ja yksi ylipainoinen tyttö. Ylipainoinen tyttö mainitsee, ettei ole yhtä laiha kuin muut. Alkaa hyssyttely. "Et sä ole oikeasti lihava, sähän oot just laiha tai siis semmonen kurvikas", alkaa puolustus. Totta kai, niinhän me kaikki teemme. Miten itse kommentoit, jos ystävälläsi on uusi kampaus, joka ei sovi hänelle ollenkaan? Kukaan ei kuitenkaan kiinnitä huomiota siihen, että tyttö on itse sinut asian kanssa, ja vain maininnut sivulauseessa, että on suurikokoinen. Eiväthän lihavat voi hyväksyä itseään. Pulleana kun ei voi olla upea, tai jos voi, sitä pitää puolustella tuhansilla eri syillä. Lopputulos on, että neljä laihaa tyttöä saavat ylipainoisen tytön miettimään, ettei hän olekaan muiden vertainen. Muut tytöt eivät hyväksy todellisuutta, että joku on lihava. Se on liian hirveää myönnettäväksi.
Edellä mainittu tilanne synnyttää täysin arkipäiväisistä asioista tabuja. Pienirintaisten pitää haluta silikonit, poikien isompi penis ja vanhojen ihmisten olla nuorekkaita. Kenellekkään ei saa sanoa mistään negatiiviseksi leimatusta asiasta. Kukaan ei saa olla huono, tai sen puoleen hyväkään, missään asiassa. Pitää vain haluta olla jotain. Me itse luomme omat kauneusihanteemme ja pidämme niitä yllä. Eivät ne synny muotinäytöksien anorektisista malleista, vaan siitä, kuinka me itse vastaanotamme ominaisuuksia. Jos me pystyisimme ilman negatiivista sävyä sanomaan, että äidillä on paljon ryppyjä ja siskolla pömppömaha, kaikilla olisi ehkä vähän helpompi olla. Tai että lyhyt penis olisi yksinkertaisesti lyhyt penis, eikä "surkea-näyte-siitä-kuinka-mies-ei-ole-mies-vaan-huono-tyydyttämään-naisensa" -lyhyt penis. Jos lyhyt penis olisi samanvertainen ominaisuus kuin pitkä penis, vähenisivät varmaan miestenkin ulkonäköpaineet roimasti. Taaskin meidän oma lietsomisemme tekee lyhyestä peniksestä vähemmän haluttavan kuin pitkän peniksen.
Itse sain lähihistoriassa hyvin oudon kokemuksen siitä, miten muut eivät välttämättä hyväksy minua kuten itse hyväksyn. Eräs kaverini esitteli fitnessmalleja internetistä ja kommentoi heidän lihaksikkaita takalistojaan. Samalla hän heitti "Etkö säkin haluaisi näyttää tuolta?". "En", vastasin. "Mä pidän mun omasta kropastani enemmän." Reaktio mitä odotin kaveriltani oli jotakuinkin se, että hän olisi ylpeä minusta kun en ole yksi niistä tytöistä jotka kiskovat olematonta vatsamakkaraansa saunassa. Reaktio mitä kuitenkin sain oli enemmänkin negatiivinen. Tuntui että hän näki minussa paljon enemmän puutteita kuin minä itse. Tai että vähintäänkin oli epäsopivaa sanoa olevansa tyytyväinen itseensä. Sen keskustelun jälkeen oli vaikeaa seuraavan kerran katsoa peiliin ja rohkeasti myöntää, että olen tyytyväinen ulkonäkööni. Eihän niin saa olla. Minusta kun ei löydy kaikkia niitä piirteitä, mitkä nykyään ovat kauneuden top 10-listassa.
Mitä asialle voi siis tehdä? Olankohautus on tietysti helpoin vaihtoehto. Mihin tulokseen itse pääsin kahden minuutin mietintäajassa on se, että seuraavan kerran, kun joku sanoo rumasta tukkaleikkauksesta (joka on oikeasti ruma), voin olla hiljaa tai myöntää että niinhän se on. Sen sijaan että kommentoin "Eikä kun sun tukka on just nätti ja ihana ja sopii sulle täydellisesti!". Niin minä toivoisin että minua kohdeltaisiin. Minä haluan että minua rakastetaan rehellisesti rumaa tukkaa myöten.
puhut asiaa, tyttöseni.
VastaaPoistaitse sain toissapäivänä lääkärissä kuulla painoindeksini olevan 25, vaikka pari vuotta sitten vannoin ettei se koskaan ylittäisi kahtakymmentä.
enkä edes järkyttynyt.
ja se, kun sua säälitään asioista jotka ei sua itteea haittaa lainkaa tai joista päinvastoin tykkäät itessäs. mut eihän se oo mahdollista et on mielellään lattarintanen tai isonenänen tai jotain, mikä ei oo yleisen kauneuskäsityksen mukasta!
VastaaPoistakerran yks mun kaveri tökkäs mua rintaan ja sano "ihana tommone lauta" mä nauroin. mut sit yks toinen katto järkyttyneenä mun kaveriin ja huudahti ihan ku se olis sanonu yhen maailman hirveimmistä asioista. alko sössötys siitä et "ei noin voi sanoo!!" jne. ite sanoin niinku asia on: "mä oon iha mielellää lauta, en ees haluis tissejä, eihä se sopis mulle." ja siinä mä olin se ketä katottii oudosti...
Siis tätä mäkin oon koittanu toitottaa! Ja joo, oot oikeessa, mulla on vatsamakkara. So what. :D Kyllähän mä siitä voin yrittää eroon mutta kyl sen olemassaolon saa silti tiedostaa, en mä siitä rikki mene :'D Just noita tabuja mä inhoon, kun tummaihoisesta tai angloamerikkalaisesta tai mitä nykyään sitten saakin sanoa, ei saa noteerata sitä et se on erirotuinen kuin minä tai muuten on rasisti. Siis whooot kyllä mullekin saa sanoa että oon kalpea ilman että nousee mikään kalabaliikki. Siis the list goes on, näitä esimerkkejä vois ladella loputtomiin! Siks onkin hyvä et ollaan samalla linjalla (kuten aika usein) ja voin sanoo myös ettei se tukka sovi sulle. Mut taisin sanoa sen jo ekakerralla miettimättä sen kummemmin.
VastaaPoista:D Se on hyvä kun monet sano alussa sillai "no kyllähän toi sulle sopii pälälä" sitten nytten ne on niin tottunu jo että haukun sitä itekin että vastaukset on muuttunu "nojoo...eihän se oo sun tyylinen." :D
Poistakiitti tästä tekstistä, ja siitä, ettei tämä ollut tavanomainen "kaikki ovat yhtä arvokkaita, näyttivät he miltä tahansa" -teksti, jossa korostetaan ainutlaatuisuutta, mutta jo seuraavassa hetkessä rynnätään takaisin pinnalliseen täydellisyyden tavoitteluun!
VastaaPoistaoot paras
tää teksti tuli kyllä nyt ihan tarpeeseen, kiitos!
VastaaPoistaNiin täyttä totta! Ärsyttää, kun nykyään jos kerron olevani ihan tyytyväinen itseeni, vaikkei mulla mitään mallin vartaloa ookaan. Mulla ei ole isoja rintoja pepusta puhumattakaan, enkä haluaisikaan. Mulla on ihanan pitkät jalat ja luonnostaan pitkät ripset, ja oon ihan sinut mun kroppani kanssa. Mutta en mä siitä saa kenellekään kertoa. Heti jos kehuu yhtään mitään itsessään, saa mulkaisuja ja "vähän toi on itserakas"-supinaa. Mikä ihmeen muoti-ilmiö tämä itsensä jatkuva haukkuminen oikein on? On surullista, että täytyy aina vain pakottaa itsensä ajattelemaan negatiivisesti itsestään. Kiitos jälleen hienosta tekstistä, Kuisma! :-)
VastaaPoistaJa hölmöintä on että kuitenkin kaikkien mielestä se on hirveen ärsyttävää, semmonen kokoaikanen "yhyy oon läski ja ruma ja kauhee". Hyvin ristiriitainen tämä maailma!
PoistaKiitos tuhannesti tästä tekstistä! jee oot paras
VastaaPoistaoon niiiin samaa mieltä sun kans muusta paitsi että "Jos lyhyt penis olisi samanvertainen ominaisuus kuin pitkä penis, vähenisivät varmaan miestenkin ulkonäköpaineet roimasti." ei se vaan voi olla samanvertainen ominaisuus sen takia, että se ei tunnu yhtä hyvältä! : D onhan se epäreiluu mutta silti. ja joo, ei mies oo kyvytön tyydyttään naista sen vuoks, mutta vaikeempaa se on sillon. mutta siis mun mielestä muijilla näyttää helvetin hyvältä sellanen ns pieni maha ja sit jotkut blogit on täynnä jotain ennen jälkeen ja saatana ku se eka on ollu nii kuolattava ja ksjadfhsfjxdks sit se on muuttanu sen mahan lihaskimpuks kauheel tuskal ja ruokavaliol. mut toisaalt jos tykkää ite enemmä nii siit vaa mut miks vaan muiden vuoks. ja naisten pitäis voida sanoo olevansa kauniita ilman että joku alkaa haukkuun rumaks huoraks koska vituttaa että sillä toisella on hyvä itsetunto. joo oon alkanu lukeen sun blogii moi ja tää oli kiva teksti
VastaaPoistaMikä on sinun mielestäsi lyhyt penis ja mikä pitkä? Saa tietty muutkin vastata.
PoistaAamen. Mä oon ihan normaalipainoinen, mut aika sellainen takapainoinen. Toisin sanoen mulla on levee lantio ja iso perse. Ja musta se tuntuu oikein hyvältä osalta mua, se on naisellinen ja rehevä ja eloisa niin ku mäkin:D Ja silti on niitä joiden mielestä jokaisen pitäis haluta itelleen tiimalasivartalo tai vähintään pukeutua niin et näyttää mahdollisimman paljon tiimalasilta. Ei huvita.
VastaaPoistaTodella fiksusti ajateltu! Itselläni on kans ns. päärynävartalo (inhoan muuten kyseistä sanaa) ja koko ikäni ollut enemmän tai vähemmän hankaluuksia asian hyväksymisen kanssa. Ainakin parhaani mukaan koitan peitellä tätä ominaisuuttani vaatteilla jne.. Pitäisi ottaa mallia asenteestasi ja olla rohkeasti oma itseni. :) Latinopeppu kunniaan!
PoistaIhan törkeen hyvä postaus! Täysin samaa mieltä!:)
VastaaPoistaIhana teksi, ja jokainen rivi pitää täysin paikkansa. Ootko kuullutu tästä projektista: www.thenuproject.com? Siellä on aidosti kauniita naisia, eikä niitä saman muotin mukaan leikeltyjä muovi-ihmisiä. :)
VastaaPoistaJa tuolle ylemmälle peniskommentoijalle: tietenkin ne ovat samanvertainen asia, koska ihmisiä on erilaisia jokaista ruumiinosaa myöten, ja silti jokainen ihminen on samanarvoinen. Vaikkei sulle joku tietyn mittainen kelpaisikaan, aina löytyy joku jolle se kelpaa täydellisesti. Sama asia kuin se, että ehkä joku pitää pieniä rintoja viehättävinä ja joku isoja, mutta kenenkään ei tarvitsisi tuntea itseään huonommaksi oli rinnat sitten minkänäköiset tahansa.
Ja tuohon edelliseen anonyymikommenttiini vielä lisäisin, että jokaisellahan on aina omat kauneusmieltymyksensä, mutta mun mielestä olis syytä jokaisen omalla kohdallaan miettiä mitkä niistä on nykyajan ja median ja muiden tekijöiden sanelemia ja mitkä oikeasti omia mieltymyksiä. :)
VastaaPoistaTosi hyvä postaus! (: Asiallinen.
VastaaPoistaHyvä teksti! Kunnon asiaa jne. Mutta tuo lihavuus juttu pisti vähän ainakin mun silmääni. Lihavuushan on epäterveellistä ja jo muutama ylimääräinen kilo esimerkiksi keskivartalossa lisää riskejä sairastua paljon.
VastaaPoistaSiltä kannalta musta on surullista jos lihava ihminen pitää itseään hyvänä vaikka iso onkin. Mun mielestä hänen pitäisi tajuta ettei se ole terveydelle hyväksi ja laihduttaa siksi, eikä niinkään siksi että "kun olen laiha olen kaunis".
Ja tietenkin jos kyseessä on normaalipainoinen ihminen jolla vaan sattuu olemaan pari kiloa enemmän kun muilla niin täysin eri asia. Ymmärsin tekstin kuitenkin niin, että tää kaveriporukka esimerkissä oleva lihava tyttö on ihan oikeasti lihava :)
Kiitos kun julkasit tän :D
VastaaPoista