torstaina, tammikuuta 6

Uimahallissa katson
linnunluista tyttöä kadehtien.
Hän on ehkä kahdeksanvuotias.
Uidessani pääni huutaa minulle,
komentaa lisäämään tahtia,
aina vaan enemmän.



4 kommenttia:

  1. Anonyymi7.1.11

    Apua... olet kuin luuranko.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi7.1.11

    Miten sinun perheesi on ajatelleet ja reakoineet sinun sairaukseen? Syötkö jotain mieliala lääkkeitä?

    VastaaPoista
  3. Anonyymi13.1.11

    herranjumala. oot aivan älyttömän laiha - mun silmiin niin laiha, että ihmettelen, kuinka voit enää kadehtia jotain vielä laihempaa..? tuntuu järkyttävältä. ilmeisesti (blogiviesteistä päätellen) olit jo menossa parempaan kuntoon ja olin siitä huippuilonen, mutta nyt tuli taas vähän takapakkia :( mutta.. toivotan tsemppiä sulle, toivottavasti paranet joskus ja ymmärrät, että olet todella kaunis ja olet varmasti aina ollut sopusuhtanen, paitsi nyt, kun olet kuihtunut. voimii! <3<3 t: sun blogia seuraileva random

    VastaaPoista
  4. en tiedä hämääkö tuo kuva jotenkin laihemmaksi mutta paino on kyllä tietääkseni pysynyt tässä pari kuukautta aikalailla samana. Ihmettelen vain näitä kauhistuneita kommentteja.

    anonyymi 1, perheeni on ollut hyvin huolissaan tilanteestani ja reagoinut sillätavalla voimakkaasti että minusta yritetään pitää huolta mahdollisimman hyvin, minua tuetaan ja yritetään auttaa. Syön muistaakseni rispeidon (?) nimistä lääkettä jonka olisi määrä auttaa ahdistukseen ja ääniin päässäni mutta vaikutuksesta en ole itse ainakaan kovin varma.

    anonyymi 2, otin kyllä takapakkia viikko sitten syystä että sain tietää painoni ja se oli olettamaani suurempi. kiitos tsempistä ja kehuista hirveästi ♥

    VastaaPoista