Päivä alkoi huonosti, minulla oli poliklinikkakäynti ja joku lääkäreiden kanssa puhumisessa masentaa minua hirvittävästi. Illalla purin sitä päiväkirjaani kun sain viestin siskoni ystävältä.
Se meni kutakuinkin näin: "Olin tässä rukoilemassa ja mulle tuli tosi voimakkaasti mieleen, et Jumala haluaa sanoo sulle, et se on oikeesti ollu sun kanssa joka hetken kun oot sairastanu ja vihannus ittees tai muita tai mitä ikinä. Et se on oikeesti rakastanu sua joka hetki ja et se, voimallinen maailman luoja pitää sua arvokkaana ja tärkeenä. Hän oikeesti pitä sua parantumisen arvoisena ja toivoo ja haluaa sitä sulle!" Tästä eteenpäin kopioin päiväkirjaani.
"Mulla tuli tosta viestistä jotenkin hyvä olo. Niin paljon kun mä oon Jumalaa yrittäny pitää poissa - kai jotenkin hullusti testannu sen rakkautta - niin se silti on mun kanssa. Että se oikeesti parantais mut tästä jos vaan antaisin luvan. Mutta mä oon torjunu sen joka kerta. Oon pyytäny pitään mua sairaana. Oon huutanu sille "Älä paranna mua, sä sanoit ettet paranna niitä jotka ei halua parantua!" Se on kuullut sen, eikä se oo parantanu mua vastoin tahtoani. Mä oon pyytäny että niiden ihmisten jotka mun puolesta rukoilee, rukoukset ei kantais tai yltäis muhun asti. En mä ole sen kaiken arvonen. En tähän asti. Tuntuu hyvältä kuulla ja ees vähän tajuta että Jumala on oikeesti sitä mieltä. Että se on ollu mun kanssa joka hetki. Sillonkin kun ääni mun päässä pisti mut juokseen huonetta ympäri, hakkaamaan ja raapimaan itseäni verille, että sillon kun mä huusin apua, joku kuulikin sen. Joku kannatteli kun mä vajosin polvilleni. Mä lähetän hiljaisen kiitoksen yläkertaan. Yhtäkkiä mun sydän on rakkautta täynnä. Jumala oli mun kanssa tänäänkin. Siellä taysissa kun koitin epätoivoisesti sulkea korvani siltä puheelta joka kertoi mun suuresta parantumistahdistani. Jumala eli sen hetken mun kanssa ja tiesi mun tuskan. Se oli myös ylhäällä peilin edessä, kun katsoin itseäni ja vihasin. Jumala yritti sanoa että mä kelpaan. Se piti mua sylissä. Se rakasti puhtaasti, omaa lastaan."
<3
VastaaPoistakaunis :) näytät vanhemmalta näissä kuvissa. mutta se on hyvä asia. En ole uskovainen mutta hienoa kun sinulla on Jumala johon voit turvautua
VastaaPoistaalko itkettään kun luin tätä.. :)
VastaaPoistaMua rupes itkettämään tää teksti. Eksyin sun blogiin, kun luin jotain syömishäiriöblogia. Mulla on itselläni syömishäiriö, ja oon uskossa. Mä en oo rukoillut että parantuisin, en edes kertonut tästä Jumalalle. Mä pelkään, että parannun. Hassua löytää tällanen teksti mikä riipasee itseä niin läheltä! Kiitos, että jaoit tän :)
VastaaPoistaTsemppiä jatkoon, oot rukouksissa IHANA!
Ihanaa jos tekstini on koskettanut. Että Jumala on koskettanut. Vaikket sitä isälle olekaan kertonut, kyllä se silti tietää. Se on sun kanssa ihan yhtälailla, joka hetki. Se haluaa että säkin parannut.
VastaaPoistaJa kiitos, suakin muistan rukouksessa. :)
"One night a man had a dream. He dreamed
VastaaPoistahe was walking along the beach with the LORD.
Across the sky flashed scenes from his life.
For each scene he noticed two sets of
footprints in the sand: one belonging
to him, and the other to the LORD.
When the last scene of his life flashed before him,
he looked back at the footprints in the sand.
He noticed that many times along the path of
his life there was only one set of footprints.
He also noticed that it happened at the very
lowest and saddest times in his life.
This really bothered him and he
questioned the LORD about it:
"LORD, you said that once I decided to follow
you, you'd walk with me all the way.
But I have noticed that during the most
troublesome times in my life,
there is only one set of footprints.
I don't understand why when
I needed you most you would leave me."
The LORD replied:
"My son, my precious child,
I love you and I would never leave you.
During your times of trial and suffering,
when you see only one set of footprints,
it was then that I carried you."
Tätä mä ajattelin kun luin. En tunne suo ollenkaan, mutta en voi muuta sanoa kuin että voimia<3
En tiedä miksi, mutta tämä teksti sai minut liikuttumaan syvästi
VastaaPoista